Ero sivun ”Bizen ware” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: thumb|Bizen-keramiikka-astia, lasittamatonta kivitavaraa, jossa on luonnontuhkalasite ja polttojälkiä. Anagama-uunissa poltettu tuote, joka heijastaa Okayaman prefektuurin keramiikkaperinteen maalaismaista estetiikkaa. '''Bizen-keramiikka''' (備前焼, ''Bizen-yaki'') on perinteinen japanilainen keramiikkalaji, joka on peräisin '''Bizenin maakunnasta''', nykyisestä '''Okayaman prefektuurista'''. Se on yksi Japanin vanhimmista keramiikkamuodoista,... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 6. syyskuuta 2025 kello 19.52
Bizen-keramiikka (備前焼, Bizen-yaki) on perinteinen japanilainen keramiikkalaji, joka on peräisin Bizenin maakunnasta, nykyisestä Okayaman prefektuurista. Se on yksi Japanin vanhimmista keramiikkamuodoista, joka tunnetaan tunnusomaisesta punertavanruskeasta väristään, lasitteen puutteestaan ja maanläheisistä, maalaismaisista tekstuureistaan.
Bizen-keramiikka on Japanin tärkeä aineeton kulttuuriperintö, ja Bizen-uunit ovat yksi Japanin kuudesta muinaisesta uunista (日本六古窯, Nihon Rokkoyō).
Yleiskatsaus
Bizen-keramiikalle on ominaista:
- Imben alueen korkealaatuisen saven käyttö
- Poltto ilman lasitetta (tekniikka, joka tunnetaan nimellä "yakishime")
- Pitkä, hidas puupoltto perinteisissä anagama- tai noborigama-uuneissa
- Luonnolliset kuviot, jotka syntyvät tulen, tuhkan ja uuniin asettamisen avulla
Jokainen bizen-keramiikkakappale pidetään ainutlaatuisena, koska lopullinen estetiikka määräytyy luonnollisten uuniefektien eikä koristelun perusteella.
Historia
Alkuperä
Bizen-keramiikan alkuperä juontaa juurensa ainakin Heian-kauteen (794–1185), ja sen juuret ovat Sue-keramiikassa, joka oli aikaisempi lasittamattoman kivitavaran muoto. Kamakura-kauteen (1185–1333) mennessä bizen-keramiikka oli kehittynyt omaleimaiseksi tyyliksi, jossa oli kestäviä käyttöesineitä.
=== Feodaalinen suojelus === Muromachi (1336–1573) ja Edo (1603–1868) -kausina bizen-keramiikka kukoisti Ikeda-klaanin ja paikallisten daimyoiden suojeluksessa. Sitä käytettiin laajalti teeseremonioissa, keittiövälineissä ja uskonnollisiin tarkoituksiin.
=== Hidastuminen ja uusi tuleminen === Meiji-kausi (1868–1912) toi mukanaan teollistumisen ja kysynnän laskun. Bizen-keramiikka kuitenkin koki uuden tulemisen 1900-luvulla keramiikkamestarien, kuten Kaneshige Tōyōn, ansiosta. Tōyōsta myöhemmin tuli elävä kansallisaarre.
Savi ja materiaalit
Bizen-keramiikassa käytetään rautapitoista savea (hiyose), jota löytyy paikallisesti Bizenistä ja lähialueilta. Savi on:
- Kypsytetty useita vuosia plastisuuden ja lujuuden lisäämiseksi
- Muovautuva, mutta kestävä polton jälkeen
- Erittäin reaktiivinen tuhkalle ja liekille, mikä mahdollistaa luonnolliset koristeelliset vaikutukset
Uunit ja polttotekniikat
Perinteiset uunit
Bizen-keramiikka poltetaan tyypillisesti:
- Anagama-uunit: yksikammioiset, tunnelinmuotoiset uunit, jotka on rakennettu rinteisiin
- Noborigama-uunit: monikammioiset, porrastetut uunit, jotka on järjestetty rinteeseen
Polttoprosessi
- Puunpoltto kestää 10–14 päivää jatkuvasti
- Lämpötila nousee jopa 1 300 °C:een (2 370 °F)
- Männyn tuhka sulaa ja yhdistyy pintaan
- Lasitetta ei käytetä; Pintakäsittely saavutetaan kokonaan uuniefektien avulla
== Esteettiset ominaisuudet == Bizen-keramiikan lopullinen ulkonäkö riippuu:
- Sijainti uunissa (edestä, sivulta, hiilien peitossa)
- Tuhkakerrostumista ja liekin virtauksesta
- Käytetystä puulajista (yleensä mänty)
Yleisiä pintakuvioita
| Kuvio | Kuvaus |
|---|---|
| Goma (胡麻) | Sulan männyn tuhkan muodostamia seesaminsiemeniä muistuttavia täpliä |
| Hidasuki (緋襷) | Punaruskeita viivoja, jotka syntyvät käärimällä riisinolkea kappaleen ympärille |
| Botamochi (牡丹餅) | Pyöreitä jälkiä, jotka syntyvät asettamalla pieniä kiekkoja pinnalle tuhkan tukkimiseksi |
| Yohen (窯変) | Satunnaiset liekkien aiheuttamat värimuutokset ja vaikutukset |
Muodot ja käyttötarkoitukset
Bizen-keramiikka sisältää laajan valikoiman sekä toiminnallisia että seremoniallisia muotoja:
Toiminnallinen keramiikka
- Vesipurkit (mizusashi)
- Teekulhot (chawan)
- Kukkamaljakot (hanaire)
- Sakepullot ja -kupit (tokkuri ja guinomi)
- Morttelit ja säilytysastiat
Taiteellinen ja seremoniallinen käyttö
- Bonsai-ruukut
- Veistokselliset teokset
- Ikebana-maljakot
- Teeseremonian välineet
Kulttuurinen merkitys
- Bizen-keramiikka on läheisesti sidoksissa wabi-sabi-estetiikkaan, joka arvostaa epätäydellisyyttä ja luonnonkauneutta.
- Se on edelleen teemestarien, ikebana-harrastajien ja keramiikkakeräilijöiden suosikki.
- Monet bizen-keraamikot valmistavat edelleen esineitä käyttäen vuosisatoja vanhoja tekniikoita, jotka ovat siirtyneet perheissä.
Merkittäviä uunipaikkoja
- Imbe Village (伊部町): Perinteinen bizen-keramiikan keskus; isännöi keramiikkafestivaaleja ja siellä on useita toimivia uunien.
- Vanha Imbe-koulukunta (Bizen-keramiikkafestivaalit ja nykytaiteen museo)
- Kaneshige Tōyōn uuni: Säilytetty koulutustarkoituksiin
Nykykäytäntö
Nykyään bizen-keramiikkaa valmistavat sekä perinteiset että modernit keramiikkataiteilijat. Jotkut säilyttävät muinaiset menetelmät, toiset kokeilevat muotoa ja toimintaa. Alueella järjestetään joka syksy Bizen Pottery Festival, joka houkuttelee tuhansia kävijöitä ja keräilijöitä.
Merkittäviä Bizen-keramiikkataiteilijoita
- Kaneshige Tōyō (1896–1967) – Elävä kansallisaarre
- Yamamoto Tōzan
- Fujiwara Kei – Myös nimetty eläväksi kansallisaarteeksi
- Kakurezaki Ryuichi – Nykyaikainen innovaattori
