Mino ware

Mino-keramiikka käsittää monipuolisen joukon keramiikkatyylejä, mukaan lukien shino, oribe ja ki-seto. Minon alueella valmistetut esineet ovat läheisesti sidoksissa teeseremonian estetiikkaan, ja niiden maanläheiset lasitteet, epäsäännölliset muodot ja luonnolliset tekstuurit ilmentävät wabi-sabin ihanteita.

Mino-keramiikka (美濃焼, Mino-yaki) on perinteinen japanilainen keramiikkatyyli, joka on peräisin Minon maakunnasta, joka vastaa Gifun prefektuurin eteläosaa Keski-Japanissa. Se on tunnettu rikkaasta historiastaan, monipuolisista tyyleistään ja vaikutusvaltaisesta roolistaan ​​japanilaisen keramiikan kehityksessä.

Historia

Mino-keramiikka juontaa juurensa Momoyama-kaudelle (1500-luvun loppu) ja kukoisti Edo-kaudella. Siitä kehittyi merkittävä keramiikan tuotantokeskus suotuisan maantieteellisen sijaintinsa ja korkealaatuisen saven ja resurssien saatavuuden ansiosta.

Alueesta tuli kuuluisa keramiikan valmistuksesta, jossa tasapainotettiin käytännöllisyys ja taiteellinen kauneus. Ajan myötä mino-keramiikka sai tunnustusta paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti, erityisesti teeseremonian kera.

Ominaisuudet

Mino-keramiikka tunnetaan laajasta tyylien ja lasitteiden valikoimastaan. Sen monipuolisuus ja luovuus ovat tehneet siitä japanilaisen keramiikan kulmakiven. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:

• Savi: Tyypillisesti vaaleaa, hienorakeista savea, joka on hankittu paikallisesti.
• Lasite: Monipuoliset lasitustekniikat ja eloisat värit, usein maanläheisiä sävyjä ja pehmeitä tekstuureja.
• Muodot: Käytännöllisiä muotoja jokapäiväiseen käyttöön, kuten teekulhot, lautaset, purkit ja sake-astiat.

Tärkeimmät tyylit

Mino-keramiikan sateenvarjon alla on syntynyt useita erillisiä tyylejä. Neljä tunnetuinta tunnetaan yhteisnimellä Mino Sōshiki (美濃宗四器):

• Shino-keramiikka (志野焼)
  • Tunnetaan paksusta valkoisesta maasälpälasitteestaan, joka on usein koristeltu punaisella tai mustalla siveltimenvedolla.
  • Se oli yksi Japanin ensimmäisistä korkeassa poltossa lasitetuista esineistä.

• Oribe-keramiikka (織部焼)
  • Sille on ominaista epäsymmetriset muodot ja vihreä kuparilasite sekä vapaalla kädellä maalatut kuviot.
  • Usein rohkea ja innovatiivinen muotoilu.

• Tobi-kanna (飛鉋) tai Tobi-Oribe
  • Siinä on kaiverrettuja tai veistettyjä kuvioita lasitteen alla, mikä luo teksturoitua pintaa.

• Kizeto tai Keltainen Oribe (黄瀬戸)
  • Tunnettu tunnusomaisesta keltaisesta lasitteestaan ​​ja yksinkertaisemmasta, maalaismaisemmasta estetiikastaan.

Kulttuurinen merkitys

Mino-keramiikalla on merkittävä asema japanilaisessa teeseremoniassa (茶道, sadō). Monet teemestarit ovat arvostaneet sen maalaismaisia ​​mutta hienostuneita ominaisuuksia teekulhoissa (茶碗, chawan).

Nykyään mino-keramiikkaa valmistetaan edelleen Gifun prefektuurissa yhdistämällä perinteisiä tekniikoita nykyaikaisiin taiteellisiin lähestymistapoihin. Se on edelleen yksi Japanin tuottoisimmista ja arvostetuimmista keramiikkatyyleistä.

Tuotantoalue

Mino-keramiikan tärkeimmät tuotantokeskukset sijaitsevat Gifun prefektuurin Tajimin, Tokin ja Mizunamin kaupungeissa ja niiden ympäristössä. Näitä alueita kutsutaan yhteisesti mino-keramiikka-altaaksi.